Surffilaudan tekemisen vaiheet

Waveskiin veistämiseen pätee pitkälti samat ohjeet kuin surffilautaankin. Waveskiin kansipuoli on hyvin erilainen surffilautaan verrattuna, joten jotain lautaspesifisiä ohjeitakin on olemassa.

Veistämisen vaiheet pääpiirteittäin ovat seuraavat:

1) shaping - solumuovilevystä surffilaudaksi

2) laminointi - surffilaudan aihion päällystäminen lasikuitukankaalla

3) hot coat - ei niin kuuma pinnoitus

4) gloss coat - pintakerroksen tekeminen

5) hionta ja kiillotus

Epoksi surffilaudan valmistamiseen

Epoksi on erinomainen materiaali surffilaudan valmistamiseen, sillä se on vedenpitävää, laminoitaessa lähes hajuton ja soveltuu EPS-levyn pinnoittamiseen sillä se ei sulata polystyreeniä. Valmistusvaiheessa ihokontaktilta tulee kuitenkin suojautua hyvin sillä se on myös erittäin haitallista ainetta. 

Englantilainen Gurit valmistaa erityisesti surffaajille soveltuvaa epoksia. SP 115 - epoksin viskositeetti on erittäin alhainen (muihin epokseihin verrattuna), joten se on helppo levittää lastalla, siveltimellä ja sienellä. Epoksit tuppaavat kellastua ajan mittaan auringonvalon vaikutuksesta, mutta SP 115 kestää uv-säteilyä keskiverto epoksia paremmin. Se on myös erittäin kirkasta, joten epoksin alla olevat mahdolliset kuviot - ja virheet - näkyvät hyvin läpi. 

Käyttöohjeiden mukaan SP 106 ja 320 epokseja voi värjätä SP:n omalla pigmentillä, mutta SP 115 ohjeessa ei mainita asiasta mitään. SP:n Pigmenttien värivaihtoehdot ovat harmaa, musta ja valkoinen. Kun kysyin Guritilta, voiko myös 115 joukkoon heittää pigmenttiä, vastauksena oli että voi, mutta vähemmän kuin muihin tuotteisiin koska se sisältää jo valmiiksi sinistä pigmenttiä joka korostaa epoksin alla olevia värejä. Kun normaalisti SP epoksien joukkoon voi heittää 10% (tilavuudesta) pigmenttiä epoksin määrästä, 115 joukkoon kannattaa laittaa max. 9 %. 

Pigmentti heikentää epoksin lujuutta, joten pigmenttiä kannattaa käyttää niin vähän kuin mahdollista. Minä käytin waveskiissä valkoista pigmenttiä 5 % (painosta) ja lopputuloksena oli hiukan läpikuultava valkoinen pinta. Kokeilin myös erään toisen valmistan pigmenttiä jota minulla oli, mutta sen kanssa minulla oli ongelmia testipalan kanssa. Joko pigmenttiä sai olla todella vähän (max 2 painoprosenttia) tai sitten kämmäsin muuten vaan. Suosittelen SP:n omaa pigenttiä jos värjätä haluaa.

SP epokseja myy ainakin Kevra (www.kevra.fi). SP 115:n 3.7 kg pakkauskoko on hyvä waveskiin rakentamiseen.

Waveskiin ydin

Waveskii tehdään pääpiirteittäin seuraavasti: solumuovilevystä tai vastaavasta muotoillaan sopivan mallinen surffilauta, päällystetään se lasikuidulla, maalataan ja varustellaan tarvittavilla vermeillä. 

Suomessa rakentaminen meinää tyssääntyä sopivan solumuovilevyn saatavuuden puutteeseen. Periaatteessa rakennusmateriaaleina käytettävät eristelevyt sopivat tarkoitukseen, mutta sopivaa kokoa ei ole rautakaupan hyllyllä tarjolla. Waveskii on helpointa tehdä noin 250 cm x 65 cm x 25 cm levystä - täydet mitat voi käyttää aloittelijan lautaan ja pro tekee pienemmin.

Minulla oli onni tehdä yhteistyötä Solupakin kanssa (www.solupak.fi). Solupak valmistaa erityisesti rakentamisessa käytettäviä EPS eristeitä. EPS (expanded  polystyrene - paisutettu polystyreeni) on koko kansalle tuttua stryrokslevyä vastaava materiaari, jota on saatavilla eri tiheyksinä käyttötarkoituksen mukaan. EPS on uretaanin lisäksi yleisin surffilaudan valmistusmateriaali.

Solupakin valmistama EPS 120 on alkuperäisen käyttötarkoituksensa lisäksi erinomainen materiaali myös waveskiin rakentamiseen. EPS 120-levyn tyostäminen on helppoa ja pinnasta saa sopivan tasaisen lasikuidulla pinnoitusta varten. Levyä voi työstää leikkaamalla (sulattamalla) kuumalangalla, sahaamalla, poraamalla, höyläämällä sähkökäyttöisellä höylällä, 'raastamalla', hiomalla ja sulattamalla kemiallisen reaktion avulla. Waveskiitä tehdessä kaikki työstömenetelmat ovat tarpeen, pois lukien sulattaminen kemikaalisesti jonka seuraksena olisi kaatopaikkakelpoinen jäte.

Tästä blogista

Suomessa waveskiin saatavuus on heikkoa, joten itse rakentaminen on yksi tapa sellaisen hankkimiseksi. Itse rakentamista tosin ei voi kenellekään suositella, sillä  helpommalla pääse kun ostaa laudan joltain ulkomaan reissulta.  Niin minäkin tein, mutta ensimmäinen waveski oli minun taidoille ja painolle hiukan liian pieni. Ajattelin sitten tehdä itse paremmin harjoituskäyttöön sopivan laudan. Eikä haittaisi vailla lauta sopisi Suomen pienille aalloille silloin kun niitä sattuu olemaan.

Tämän blogin tarkoitus on lyhyesti kuvata laudan rakentamisen edistyminen - lähinnä itselleni jotta muistaisin mitä ja miten tuli tehtyä, mutta ei haittaa vaikka tästä olisi jollekin toiselle hyötyä. Tämä on ensimmäinen tee-se-itse surffilauta - yleensä käy niin, että ekan projektin jälkeen tietää miten ei kannata tehdä ...

Waveski

Waveski on surffilauta (lainelauta), jota melotaan istualtaan. 

Mitoiltaan waveski on isompi kuin normaalikokoinen surffilauta, mutta pohjan muoto on vastaava. Waveskiin pohjassa on yleensä kolme evää. Waveskiin päällä on istuin ja jalkatuet. Waveskiissä käytetään usein lantiovyötä ja jalkalenkkejä, joiden ansiosta kyydissä pysyy paremmin ja erilaiset liikkeet ovat mahdollisia. Lantiovyön sijaan käytetään myös polvien kauttaa kulkevia hihnoja ("knee straps"), jolloin jalkalenkkejä ei käytetä.

Aallot ovat oleellinen osa surffaamista. Suomesta niitäkin voi löytyä sopivalla kelillä mutta varmemmin aaltoja löytyy rajojen ulkopuolelta.